Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

                     Basenji

Basenji rotuna

Basenji on haukkumaton, sileäkarvainen, ryppyotsainen ja kippurahäntäinen pystykorva. Se on muinaisegyptiläisten faaraoiden lemmikki, josta tuli afrikkalaisheimojen metsästyskoira ja sittemmin länsimaisten ihmisten kyljenlämmittäjä.

Basenji on elegantti, kissamaisen siisti, gasellimainen koira. Se on hyvin nopea ja kestävä, mutta myös äärimmäisen mukavuudenhaluinen: mieluiten se nukkuu kotiväkensä sängyssä.

Basenji on temperamenttinen, itsetietoinen ja ylpeä koira, jolta puuttuu palvelusalttius ja miellyttämishalu. Itsenäisyyttä ja haasteita arvostavalle, aktiiviselle koiraihmiselle basenji on sopiva valinta.

Rodun alkukantaisuudesta johtuen sen metsästysvaisto ja reviirivietti ovat erittäin vahvat, joten basenjin irrallaanpitoa muualla kuin aidatulla alueella ei suositella.

                                           *************************************

Basenjin historiaa

(Yhteenveto teksteistä Basenjisanomissa 1/96, 4/96 sekä 4/98)

Basenji on alkukantainen rotu, mikä tarkoittaa, että rotu on ikivanha eikä sen alkuperää tiedetä. Rotua ei ole kehitetty systemaattisen jalostustyön avulla.

Rodun tarkka alkuperä on siis tuntematon. Joidenkin lähteiden mukaan basenjin historia voidaan jäljittää aina kivikaudelle saakka, mutta useimmiten basenjit kuitenkin yhdistetään faaraoiden Egyptiin. Egyptiläisissä neljännen dynastian aikaisissa (n. 2700 eKr.) hautamaalauksissa esiintyy basenjin näköisiä koiria. Koirat kuvataan istumassa omistajansa tuolin alla. Myös vainajan mukaan haudattujen koirien luurankojen tutkimukset viittaavat siihen, että Muinais-Egyptissä oli basenjin näköisiä koiria: pääkallojen mittauksissa on huomattu niiden vastaavan nykyisten basenjien kallojen mittasuhteita.

Vasta 1800-luvulla rotu löydettiin uudellen: vuoden 1870 tienoilla tutkimusmatkailijat löysivät näitä koiria niiden alkuperäisiltä asuinpaikoilta Niilin ja Kongo-joen alkulähteiltä. Tutkimusmatkailijoiden kuvauksen mukaan alkuasukkaiden koirat olivat lyhyt- ja kiiltäväkarvaisia, pystykorvaisia ja siansaparoisia. Koirat eivät haukkuneet, ne olivat syvästi kiintyneitä omistajiinsa, mitä arvostettiin suuresti. Alkuasukkaat ripustivat haukkumattomien basenjien kaulaan kellon, jotta olisi helpompaa pysyä saalistavan koiran kannoilla.

Basenjeita käytettiin riistan etsimiseen ja ajamiseen sekä niiden avulla metsästettiin esim. rämerottia, joiden puremista ihmiset saivat verenmyrkytyksiä - rotat painoivat n. 13 kg, basenji vain kymmenisen kiloa! Kun metsästettiin isoja elämiä, esim. leijonia, koirat kannettiin niskan yli hartioilla paikoille, joissa riistan tiedettiin majailevan ja ne päästettiin laumana hyökkäämään joka puolelta riistan kimppuun. Eläimet eivät vainunneet koiria ilmeisesti niiden hajuttoman turkin takia. Joillain seuduilla (esim. Tanganjikassa) alkuasukkaat käyttivät basenjia apinanmetsästyksessä. Silloin koirien hännät leikattiin pois, jotta apinat eivät saisi otetta hännästä. Jotkut heimot myös typistivät basenjin hännän estääkseen haavoista johtuvia tulehduksia.

Basenjin arvostuksesta pygmien keskuudessa kertoo se tosiasia, että pygmimies ei voinut perustaa perhettä, ellei hänellä ollut edes yhtä basenjia, joka takaisi ruoan saannin.

Basenjit elivät eristyksissä kaukana toisistaan olevissa kylissä, jolloin niiden kannat muodostuivat luonnollisen valinnan kautta terveiksi ja kestäviksi. Viidakossa vain parhaat yksilöt jäivät jatkamaan sukua. Siksi nykyäänkin basenjin jalostuksessa voidaan käyttää läheisempiä yhdistelmiä kuin monessa muussa rodussa.

Länsimaihin basenji tuli Englannin kautta. Alunperin basenjia kutsuttiin Englannissa kongonterrieriksi. Vuonna 1923 ensimmäiset basenjit tuotiin Englantiin, mutta nämä koirat kuolivat penikkatautirokotteeseen. Seuraavat yritykset päättyivät myös koirien kuolemiseen rokotteeseen. Vasta 1930-luvulla basenjin tuonti Englantiin onnistui.

Vuosien mittaan basenjit ovat levinneet ympäri maailman. Ensimmäinen basenji tuli Pohjoismaihin, Norjaan, vuonna 1959. Suomeen ensimmäinen basenji tuli 1964 Ruotsista. Suomen ensimmäinen basenjipentue syntyi 1967. Vuonna 1975 esitettiin ensimmäinen kasvattaja- ja jalostusryhmä ja 1976 rikkoutui sadan basenjin raja. 

                                             ************************************''''

Basenjin rotumääritelmä

Hyväksytty: FCI 25.11.1999
Käännös: SKL-FKK 23.2.2001


Alkuperämaa: Afrikka
Vastuumaa: Iso-Britannia
FCI:n ryhmä: 5 pystykorvat ja alkukantaiset tyypit (alaryhmä 6)


Käyttötarkoitus
Metsästys- ja seurakoira.

Yleisvaikutelma
Kevytrakenteinen ja kevytluustoinen, aristokraattisen näköinen koira. Korkearaajainen rungon pituuteen verrattuna, aina ryhdikäs, valpas ja älykäs. Pystykorvainen, ryppyotsainen pää on ylväästi pystyssä ja niska kauniisti kaareva. Syvä rintakehä; vatsaviiva kohoaa selvästi erottuvaan vyötäröön; häntä on tiiviisti kiertynyt. Gasellimaisen viehättävä ja sopusuhtainen koira.

Tärkeitä mittasuhteita
Etäisyys otsapenkereestä niskakyhmyyn on hieman suurempi kuin otsapenkereestä kirsuun.

Käyttäytyminen/luonne
Haukkumaton, muttei mykkä. Rodun oma erityinen ääntely muistuttaa naurun ja jodlauksen sekoitusta. Kaikin tavoin huomattavan siisti. Älykäs ja itsenäinen, kuitenkin omistajaansa kiintyvä ja valpas. Voi olla vieraita kohtaan pidättyväinen.

Pää
Kun korvat ovat pystyssä on otsassa runsaasti ohuita ryppyjä, sivurypyt ovat toivottavat, eivät kuitenkaan niin runsaina, että muodostuu löysää leuanalusnahkaa. Rypyt ovat pennuilla selvemmät kuin aikuisilla, kolmivärisillä varjostuksen puuttuessa vähemmän selvät.
Kallo-osa: Tasainen, kauniisti meislautunut ja keskileveä, kapenee kirsua kohti. Kallon sivut kapenevat tasaisesti suupieliä kohti, jolloin posket näyttävät kuivilta.
Otsapenger: Vähäinen.
Kirsu: Mieluiten musta.
Leuat/hampaat/purenta: Leuat ovat vahvat. Täydellinen ja säännöllinen leikkaava purenta, jossa yläetuhampaat peittävät tiiviisti alaetuhampaat ja ovat kohtisuorassa leukoihin nähden.
Silmät: Tummat, mantelinmuotoiset ja vinoasentoiset. Ilme on etäinen ja jokseenkin salaperäinen.
Korvat: Pienet, teräväkärkiset, pystyt ja hieman eteenpäin kallistuneet, ohuet ja korkealle ylös kiinnittyneet; korvan kärki on lähempänä kallon keskikohtaa kuin korvan tyven ulkoreunaa.


Kaula
Pitkä ja vahva olematta paksu, kauniisti kaareva, kurkun tyvestä hieman täyteläinen ja muodostaa niskaa korostavan jalon kaaren. Kaula on kauniisti lapoihin liittyvä, joten pää on ylväästi pystyssä.

Runko
Sopusuhtainen.
Selkä: Lyhyt ja tasainen.
Lanne: Lyhyt.
Rintakehä: Rintakehä on syvä ja poikkileikkaukseltaan soikea. Kylkiluut ovat selvästi kaarevat.
Alalinja ja vatsa: Vatsaviiva kohoaa selvästi erottuvaan vyötäröön.

Häntä
Ylös kiinnittynyt, pakaroiden kaari ulottuu hännän kiinnityskohdan taakse antaen takaraajoille lisää ulottuvuutta. Häntä kiertyy tiiviisti selkärangan päälle lähelle reittä muodostaen yksin- tai kaksinkertaisen kierteen.

Raajat
Eturaajat
Yleisvaikutelma: Eturaajat ovat suorat ja kevytluiset. Niiden muodostama linja on edestä katsottuna pystysuora, jolloin eturinta on keskileveä.
Lavat: Viistot, taakse sijoittuneeet ja lihaksikkaat, eivät kuitenkaan liioitellut.
Kyynärpäät: Tiiviisti rintakehän myötäiset. Edestä katsottuna kyynärpäät ovat samassa linjassa kylkiluiden kanssa.
Kyynärvarret: Erittäin pitkät.
Ranteet: Joustavat.
Välikämmenet: Pitkät ja suorat.
Käpälät: Pienet, kapeat ja tiiviit. Päkiät ovat korkeat, varpaat selvästi kaareutuvat ja kynnet lyhyet.
Takaraajat
Yleisvaikutelma: Takaraajat ovat vahvat ja lihaksikkaat.
Polvet: Kohtuullisesti kulmautuneet.
Sääret: Pitkät.
Kintereet: Matalat, eivät sisä- eivätkä ulkokierteiset.
Käpälät: Kuten etukäpälät.

Liikkeet
Raajat liikkuvat suoraan eteenpäin ripein, pitkin, väsymättömin ja vaudikkain askelin.

Nahka
Hyvin joustava.

Karvapeite
Karva: Lyhyttä, sileää, pinnanmyötäistä ja erittäin hienolaatuista.
Väri: Puhdas mustavalkoinen; punavalkoinen; mustavalkoinen, jossa parkinruskea maski ja merkit silmien yläpuolella; musta; parkinruskea-valkoinen; juovikas (brindle): punaisella pohjalla mustia juovia, mitä selvemmin juovat erottuvat, sen parempi. Valkoista tulisi olla käpälissä, rinnassa ja hännänpäässä. Piirto, valkoiset raajat ja kaulus ovat hyväksytyt.

Koko ja paino
Säkäkorkeus: Ihannesäkäkorkeus uroksilla 43 cm ja nartuilla 40 cm.
Paino: Ihannepaino uroksilla 11 kg ja nartuilla 9,5 kg.

Virheet
Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen.

Huom! Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin.

                                               *********************************

Basenjin erikoispiirteet

Basenjin tunnetuin erityispiirre on ilman muuta haukkumattomuus. Rodun haukkumattomuutta on selitetty basenjin kurkunpään rakenteella, joka tutkimusten mukaan on erilainen kuin muilla koirilla. Haukkumattomuus ei suinkaan merkitse sitä, että koira olisi mykkä. Basenjin käytössä on laaja skaala ääniä, jotka kuitenkin poikkeavat perinteisestä haukkumisäänestä. Iloa basenji ilmaisee tietyllä äänellä, jota kutsutaan jodlaukseksi. Ensi kuulemalta ääni saattaa kuulostaa murinalta, joten on tärkeätä tarkkailla koiran ruumiin kieltä eikä vetää johtopäätöksiä ainoastaan ääntelyn perusteella. Basenjin ääntelyyn kuuluvat myös kimeät kiljaisut, jotka aluksi voivat hämmentää omistajia. Basenji saattaa myös ulvoa yksinäisyyttä ja ikävää, joten ne ihmiset voivat pettyä, jotka ostavat basenjin saadakseen koiran, joka ei yksin ollessaan häiritse naapureita ääntelemällä!

ÄÄNINÄYTTEITÄ:

mikrofoni 3-vuotias uros suree jäätyään yksin kotiin (31 KB) mikrofoni 3-vuotias uros kutsuu laumaansa (27 KB) mikrofoni uros kertoo kuinka hauskan leikin perhe on keksinyt (66 KB)


Basenjin muita erityispiirteitä on mm. turkin hajuttomuus. Basenji ei haise märkänäkään koiralle, ja se tarvitsee pesua erittäin harvoin. Erityistä basenjille on myöskin se, että nartuilla villien koiraeläinten tavoin on juoksu vain kerran vuodessa. Tämä ei tosin aina pidä paikkaansa, sillä basenjien elettyä kymmeniä vuosia muiden koirarotujen kanssa niille tulee yhä useammin juoksu kahdesti vuodessa.

Basenjin luonteen keskeisin ominaisuus on itsenäisyys ja itsepäisyys. Basenjilla ei ole palveluskoiramaista miellyttämishalua, eikä se sovi ihmiselle, joka sellaista kaipaa koiraltaan. Se oppii äärimmäisen helposti, mutta tottelee kissan tavoin yleensä vain, jos siitä on sille hyötyä. Toinen erittäin tärkeä ominaisuus basenjissa on siisteys. Basenji oppii helposti sisäsiistiksi. Sadetta basenji inhoaa, ja sateella se tekee tarpeensa vasta todellisessa hätätilanteessa. Basenji ei tee mielellään tarpeitaan oman kotinsa pihalle.

Voimakas reviirivietti on myös oleellinen ominaisuus basenjissa. Basenji ei yleensä hyväksy vieraita (ainakaan samaa sukupuolta olevia) koiria omalla alueellaan, ja se voi kotinsa lisäksi määritellä esim. tuttuja lenkkipolkuja reviirikseen. Jos sinulla on tuttavapiirissä jokin koira, jonka kanssa basenjisi pitäisi tulla toimeen aikuisena, basenjisi pitää saada tutustua siihen jo pentuna ja tavata sitä säännöllisesti.

Tottelevaisuus ei siis kuulu basenjin perusominaisuuksiin. Rodun alkukantaisuudesta johtuen sen metsästysvaisto ja reviirivietti ovat erittäin vahvat, joten basenjin irrallaanpito ei suositella muualla kuin aidatulla alueella. Vuosien varrella moni basenji on jäänyt auton alle, joten varoituksen sanat ovat todellakin paikallaan.

Afrikkalaisissa kylissä basenji joutui joko varastamaan tai metsästämään ruokansa. Se on edelleenkin parantumaton ruokavaras.

Basenji on kaiken kaikkiaan hyvin persoonallinen koira, jolla tuntuu olevan mitä erikoisimpia mieltymyksiä.

                                                         ************************************'

Basenjin terveys

Basenjit ovat verrattain pitkäikäisiä koiria. Pitkäikäisyyteen liittyy yleensä hyvä terveys. Basenjeilla esiintyy kuitenkin samoja sairauksia kuin muillakin koirilla, eikä niiden hoito poikkea muiden rotujen vastaavista. Suomessa 1961-1998 tehdyn selvityksen mukaan on nuorten ja keski-ikäisten koirien yleisin yksittäinen kuolinsyy auton alle jääminen (30%). Allergia, etenkin ruoka-aine allergian aiheuttamat ihosairaudet, ovat yleistyneet viime vuosina koirilla, myös basenjeilla. Varmaa syytä, miksi näin on ei vielä tiedetä.

Basenjit voidaan rokottaa noudattaen yleisiä rokotussuosituksia, ja kaikkia markkinoilla olevia rokotteita voidaan käyttää myös basenjille. Eräät rokotteet aiheuttavat muita rokotteita voimakkaampia paikallisia rokotereaktioita. Ne ovat yleensä vaarattomia ja häviävät muutamien viikkojen kuluessa. Jotkut basenjit, kuten muutkin koirat, voivat saada rokotteista yleisoireita, joista vaarallisin on anafylaktinen shokki. Tämän tyyppiset reaktiot ovat yksilöllisiä, ja paras tapa suojautua niiden aiheuttamilta ikäviltä seuraamuksilta on odottaa 15 minuuttia rokotuksen jälkeen ennen kuin poistuu eläinlääkärin vastaanotolta. Näin varmistetaan nopea ensiapu, adrenaalilääkitys, oireiden ilmetessä. Tällainen lääkitys ei heikennä rokotteen antamaan suojaa. Hyvän rokotesuojan varmistamiseksi tulisi pennulle antaa vain yksi rokote/yhdistelmärokote kerralla. Emän rokotushistoria vaikuttaa pennuille siirtyneeseen suojaan ja sen kestoon. Tämä on syytä huomioida etenkin penikkatauti- ja parvovirusripuli-epidemioiden aikana, jolloin riittävän suojan varmistamiseksi on pennut syytä rokottaa tavanomaista useammin. Parvovirusripulia esiintyy kuitenkin jonkin verran jatkuvasti, minkä takia on syytä varmistua siitä, että pentu on hyvin suojattu rokottamalla. Lähes kaikki parvovirusripuliin kuolleet koirat ovat olleet alle yksivuotiaita koiria, joilla on ollut riittämätön rokotesuoja.

Basenjeilla esiintyy myös perinnöllisiä sairauksia. Nämä sairaudet eivät ole vain basenjille tyypillisiä, vaan niitä tavataan useilla muilla koiraroduilla. Osa niistä on yleisiä basenjilla, esim. PPM ja napatyrä, ja osa harvinaisempia esim. kolobooma. Alla lyhyt kuvaus kahdentoista sairauden perinnöllisestä muodosta.

PPM eli persistent prepupillary membrane on kohtalaisen yleinen, mutta yleensä kliinisesti oireeton silmäsairaus. PPM:ssä sikiöaikaisen silmän sisäisen linssiä ja tulevaa värikalvoa peittävän kalvon surkastuminen on hidastunut, ja silmään saattaa jäädä pysyvästi kudossäikeitä. Säikeet kulkevat silmän värikalvon tai pupillan poikki ja voivat kiinnittyä joko sarveiskalvon sisäpintaan, värikalvoon tai silmän linssiin. Nykyään sairautta pidetään dysplastisena eli kysymyksessä olisi kehityshäiriö, jossa rakenteeltaan epänormaali sikiöaikainen kudoskalvo ei surkastu/häviä normaalisti. PPM voidaan todeta silmätarkastuksessa, joka voidaan suorittaa esimerkiksi jo 7 viikon iässä. Myöhemmällä iällä suoritetuissa tarkastuksissa voidaan todeta vain sellaiset tapaukset, joissa silmään on jäänyt pysyviä säikeitä eli ei niitä tapauksia, joissa säikeiden surkastuminen on ollut selvästi normaalia hitaampaa. Silmän linssiin kiinnittyvät säikeet aiheuttavat erittäin harvoin harmaakaihia ja näön heikkenemistä.

Napatyrä on hyvin yleinen kehityshäiriö basenjilla. Napatyrä kehittyy silloin, kun sikiöaikainen naparengas ei sulkeudu normaalisti syntymän jälkeen. Tyräpussin seinämää vuoraa vatsakalvo ja iho, ja sen sisällä voi naparenkaan koosta riippuen olla esim. vatsapaitaa tai vapaasti liikkuvaa ohutsuolta. Basenjilla tyrä on yleensä pieni, ja sisältää tavallisesti vain rasvakudosta. Tyrää ei yleensä tarvitse kirurgisesti korjata, koska siihen liittyvät terveydelliset ongelmat ovat hyvin harvinaisia.

PRA eli etenevä verkkokalvon surkastuminen on basenjilla esiintyvä perinnöllinen silmäsairaus, jonka tarkkaa syytä ja periytymistä ei vielä tunneta. Tauti puhkeaa vasta aikuisiässä ja usein näön selvä heikkeneminen ilmenee vasta keski-iässä. Ensin surkastuvat hämärässä valoa aistivat solut eli sauvat, joten sairaus ilmenee aluksi hämäräsokeutena. Tauti etenee myös tappeihin, jolloin myös päivänvalossa näkeminen heikkenee. Tauti voi johtaa täydelliseen sokeutumiseen. Tauti voidaan todeta silmänpohjan tarkastuksessa, mutta vasta sen puhjettua. Mikäli halutaan täydellinen varmuus siitä, että koira ei sairasta PRA:ta tulisi silmäpohja tarkistaa esimerkiksi vuoden välein 4-6 ikävuoden jälkeen. Diagnoosi voidaan varmistaa elektroretinogrammilla, jonka suorittaminen vaatii kuitenkin erikoislaitteiden lisäksi erityistä tieto-taitoa ja kokemusta. Basenjilla esiintyy myös nk. hyvänlaatuista verkkokalvon pigmentaatiota, joka voi äkkiseltään näyttää samanlaiselta kuin PRA.

Fanconin syndrooma on oireyhtymä, jossa tiettyjen ravintoaineiden kuten glukoosin, aminohappojen, vitamiinien, fosforin ja kaliumin sekä bikarbonaatin takaisinimeytyminen munuaisessa on heikentynyt. Tauti johtaa hoitamattomana aineenvaihdunnan epätasapainoon ja munuaisten rappeumaan, ja tätä kautta nopeaan yleiskunnon heikkenemiseen. Tauti puhkeaa tavallisesti 4-8 vuoden iässä. Tyypillisiä oireita ovat juomisen ja virtsaamisen lisääntyminen ja laihtuminen. Tauti voidaan parhaiten todeta ennen kliinisten oireiden puhkeamista tutkimalla esimerkiksi kuukausittain virtsan glukoosipitoisuus tunnistusliuskoilla. Mikäli todetaan kohonnut glukoosimäärä tutkitaan veren glukoositaso, ja mikäli taso on normaali, on aloitettava perusteelliset tutkimukset Fanconi syndrooman toteamiseksi tai poissulkemiseksi. Taudin periytymistä ei tunneta, mutta kysymyksessä on todennäköisesti monigeeninen sairaus, jonka puhkeamiseen voivat vaikuttaa myös ympäristötekijät. Sairaita koiria voidaan nykyään menestyksekkäästi hoitaa ruokavaliolla ja vitamiini-kivennäisseoksella ja natriumbikarbonaattilisällä, mikäli sairaus havaitaan ajoissa. Tästä syystä on taudin ennuste huomattavasti aikaisempaa parempi.

Hemolyyttinen anemia on sairaus, joka puhkeaa yleensä ennen vuoden ikää ja johtaa anemiaan eli verenvähyyteen. Anemia aiheuttaa koiran yleiskunnon heikkenemistä ja väsymystä. Kysymyksessä on autosomaalinen resessiivinen perinnöllinen tauti, jossa punasolujen pyruvaatti kinaasi -entsyymi on epänormaali, ja punasolujen energiatasapaino on sen seurauksena puutteellinen, mikä johtaa punasolujen hajoamiseen. Sairaus johtaa nopeasti kuolemaan ja on nykyään erittäin harvinainen joka puolella maailmaa. Sairaus voidaan todeta määrittämällä verestä punasolujen pyruvaatti kinaasi -entsyymiaktivisuus. Geenivirheen kantajat voidaan todeta myös DNA-testillä.

Krooninen suolistotulehdus (Immunoproliferative enteropathy, IPSID) on sairaus, joka johtaa suoliston imeytymishäiriöön, pitkäaikaiseen voimakkaaseen ripuliin ja kunnon heikkenemiseen. Taudin tarkkaa syytä ja periytymistä ei tunneta ja se on kohtalaisen harvinainen joka puolella maailmaa. Tämä sairaus, kuten muutkin tulehdussairaudet, ovat mitä todennäköisimmin useamman geenin säätelemiä, ja niiden puhkeamiseen vaikuttavat myös ympäristötekijät. On huomioitavat, että basenjilla voi esiintyä myös muita kroonisia suolistotulehduksia, joita esiintyy eri roduilla, ja joilla voi myös olla perinnöllinen tausta. Taudin diagnosointi vaatii suolesta otetun koepalan tutkimisen. Hoito on oireenmukaista ja pyrkii tulehduksen vähentämiseen.

Lonkkaniveldysplasiaa voi esiintyä silloin tällöin myös basenjilla. Yhdysvalloissa jalostukseen käytettävien basenjien lonkat yleensä kuvataan. Lonkkaniveldysplasia on monigeeninen sairaus, jonka puhkeamiseen vaikuttavat myös ympäristötekijät, mm. ruokinta ja kasvunopeus. Kysymyksessä on kasvuhäiriö, jossa reisiluunpää ja lonkkamaljakko kehittyvät epänormaalisti ja nivelestä kehittyy löysä. Seurauksena voi olla paha nivelrikko. Oireina esiintyy liikkumishaluttomuutta, ontumista, lonkkanivelen jäykkyyttä ja lopulta lonkkalihasten surkastumista. Tauti on harvinainen basenjilla. Diagnosointi vaatii röntgenkuvauksen.

Kolobooma on synnynnäinen silmän kehityshäiriö, jota pidetään basenjilla perinnöllisenä. Kolobooman periytymistapaa on tutkittu ainoastaan charolaiskarjalla, jolla sairas geeni on dominantti eli periaatteessa ilmentyy yksinkertaisenakin, mutta ilmentymiseen vaikuttavat kuitenkin myös muut tekijät. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jälkeläinen sairastuu, jos se saa sairaan geenin toiselta vanhemmalta. Tällä sairaan geenin kantajalla ei kuitenkaan aina todeta koloboomaa. Basenejilla esiintyy nk. silmähermon kolobooma, mikä ilmenee silmämunan takaosan pullistumana. Kolobooma voidaan yleensä todeta silmätarkastuksessa jo esim. 7 viikon iässä.

Sarveiskalvon dystrofiaa on useita eri muotoja, ja eri muotojen kliininen merkitys on hyvin erilainen eri roduilla. Tavallisin basenjilla on nk. strooman dystrofia (kutsutaan myös epiteliaalin-strooman dystrofiaksi), jolle on tyypillistä vaaleat samentumat (nk. kolesterolikiteet) sarveiskalvon keskiosassa. Strooman dystrofia ilmenee basenjilla ylensä vasta myöhemmällä iällä. Samentumat voivat pahentua ajan mukana, mutta eivät yleensä heikennä merkittävästi näköä. Kaksi muuta tyyppiä ovat epiteliaalinen, erosiivinen ja endoteliaalinen dystrofia. Viimemainittu on kuvattu basenjilla, mutta on harvinainen. Endoteliaalinen muoto on vakavin, koska sisimmän kerroksen repeämät johtavat sarveiskalvon pöhöön ja sokeutumiseen. Sarveiskalvon dystrofian eri muodot voidaan todeta silmätarkastuksessa.

Kilpirauhasen vajaatoimintaa eli hypotyroidismia esiintyy basenjilla keskimääräistä enemmän. Tavallisimpia oireita ovat painon nousu, karvapeitteen laadun huononeminen ja aktiivisuuden väheneminen. Vajaatoiminnan syy voi olla autoimmuuni tyroidiitti eli sisäsyntyinen kilpirauhasen tulehdus, joka tuhoaa rauhaskudoksen. Sairaus voidaan todeta verinäytteestä.

Harmaakaihi on linssin samentuma, joka voi johtaa näön heikkenemiseen. Harmaakaihia esiintyy monta eri muotoa, joista osa on perinnöllisiä. Basenjilla on kuvattu synnynnäinen perinnöllinen muoto. Sairaus voidaan todeta silmätarkastuksessa esim. esim. 7 viikon iässä.

Epilepsia on aivojen toiminnallinen sairaus, jota esiintyy myös basenjeilla. Epilepsia esiintyy kohtauksittain, joiden välillä koira on yleensä täysin normaali. Kohtauksia on monentyyppisiä ja niiden kesto vaihtelee tavallisesti muutamasta sekunnista minuutteihin, ja joihinkin liittyy kouristuksia. Primääriä epilepsiaa pidetään usealla rodulla perinnöllisenä sairautena, mutta periytymistavan selvittäminen on osoittautunut vaikeaksi. Tauti puhkeaa yleensä viiteen ikävuoteen mennessä. Diagnoosiin pääseminen edellyttää muiden kohtauksia aiheuttavien sairauksien poissulkemista.

Kuva:Basenji 600.jpgPuna-valkoinen

Kuva:Basenji tricolor.jpgTricolor

©2018 Amore - suntuubi.com